Yritysvastuutrendit 2020

1 tammikuuta 2020

Mitkä ovat ne keskeiset vastuullisuusteemat, joihin suomalaisyritysten kannattaa panostaa uuden vuosikymmenen alkajaisiksi?

Hyviä vaihtoehtoja on lähes loputtomiin. Päädyimme kuitenkin lopulta neljään kaikkia yrityksiä koskettavaan teemaan, jotka ovat olleet pinnan tuntumassa jo jonkin aikaa, mutta eivät silti vielä täysin yltäneet joka yrityksen agendalle. Jotka monet ovat jo panneet merkille, mutta läheskään kaiki eivät aivan vielä vieneet käytäntöön. Jotka ehdottomasti kannattaa viimeistään nyt huomioida, koska aikaa ei enää ole hukattavissa. Ja joista jokainen on merkittävä liiketoimintamahdollisuus.

Luonnon monimuotoisuus yhä useamman yrityksen agendalle

Ilmastonmuutos on viime vuosina noussut yhdeksi näkyvämmäksi osaksi yritysten vastuullisuustoimintaa, minkä myös FIBSin yritysvastuututkimuksen tulokset vahvistavat.

Viime vuoden toukokuussa julkaistu IPBES-raportti kuitenkin muistutti luonnon monimuotoisuuden olevan vähintäänkin yhtä kriittinen osa ihmiskunnan tulevaisuutta. Raportti paljasti karun totuuden luonnon monimuotoisuuden tilasta – meneillään on biodiversiteettikriisi ja uhattuna ovat miljoonan eliölajin lisäksi (ja myötä) myös liiketoiminnan kannalta keskeiset toiminnot, kuten ravinteiden kierto, pölytys sekä hiilinielut. Pelkästään pölyttäjäkato aiheuttaa arvion mukaan vuosittain viljelysadoille maailmanlaajuisesti jopa 577 miljardin dollarin riskit. Vaikutukset korostuvat täällä pohjoisessa – suomalaisyrityksillä on erityisintressi luontokadon pysäyttämisessä.

Vuonna 2020 neuvotellaan uudet kunnianhimoiset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Yritykset nähdään merkittävässä roolissa luontokriisin ratkaisemisessa, joten neuvottelujen tulokset tulevat heijastumaan myös liiketoimintaan.

Edelläkävijäyritys varmistaa tulevaisuuden toimintaedellytyksensä ottamalla luonnon monimuotoisuuden toiminnassaan huomioon jo nyt. FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan vain 8 prosenttia yrityksistä nostaa luonnon monimuotoisuuden prioriteetiksi – huipulla siis on vielä tilaa.

Mitä yritykset voivat tehdä

  1. Aloita työ viimeistään nyt ymmärtämällä vaikutukset. Jokaisella yrityksellä on vaikutuksia biodiversiteettiin ja jokainen yritys hyötyy luonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista. Hyödynnä Ecosystem Services Review -ohjeistoa riippuvuussuhteiden ymmärtämiseksi ja varmista, että luonnon taloudellinen arvo, luontopääoma, huomioidaan päätöksenteossa esimerkiksi Natural Capital Protocol -viitekehyksen avulla.
  2. Mittaa ja aseta tavoitteet. Niin Suomessa kuin maailmalla on hyviä esimerkkejä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi käynnistetyistä projekteista. Aidosti vaikuttava työ on kuitenkin pitkäjänteistä. Varmista, että biodiversiteetti on otettu huomioon vastuullisuusmittareissa ja aseta työlle SMART-kriteeristön täyttävät tavoitteet.
  3. Inspiroidu ja insipiroi/tuo äänesi kuuluviin. Merkittävien neuvottelujen lähestyessä eri tahot ovat keränneet esimerkkejä luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta. Tutustu niihin esimerkiksi CBD:n sivuilla ja tuo suomalaista osaamista esille kirjaamalla myös omat ratkaisunne. Ratkaisujen kirjo osoittaa myös päättäjille yritysten olevan valmiita toimimaan ympäristö huomioiden ja kannustaa neuvottelemaan kaikkia koskevat kunnianhimoiset tavoitteet.

Data ja teknologia vauhdittavat muutosta – niin hyvään kuin huonoonkin suuntaan

Data ja uuden teknologian mahdollisuudet ja uhat puhuttavat kaikkia. Niin kansalaisliikkeet, lisääntyvä regulaatio kuin yksittäiset asiakkaatkin haastavat ja kyseenalaistavat yritysten toimintatapoja myös tällä saralla.

Kehitys linkittyy vahvasti myös vastuulliseen liiketoimintaan luoden mahdollisuuksia paremmalle, puhtaammalle, riskittömälle ja tehokkaammalle huomiselle, vaikka tälläkin saralla suomalaisyritykset näkevät selkeästi vähemmän mahdollisuuksia kansainvälisiin verrokkeihin verrattuna.

Toisaalta nopea ja kaikkia aloja koskettava datan ja teknologian muutos sekä toimintojen digitalisoituminen tuovat mukanaan uhkia ja riskejä mm. yksityisyyden suojalle, työn tekemisen tulevaisuudelle sekä yhdenvertaisille mahdollisuuksille hyötyä muutoksen tuomista parannuksista.

Murros on tuonut mukanaan joukon kysymyksiä: Dataa voidaan kerätä pitkistä tuotantoketjusta nykyään lähes rajattomasti, mutta miten kerätä tietoa, joka todella auttaa kehittämään tuotantoketjua kestävämpään ja riskittömämpään suuntaan? Miten hyödyntää kerättyä dataa viestinnässä ja markkinoinnissa niin, että yrityksen toiminnasta syntyy läpinäkyvä ja todenmukainen kuva, ja joka parhaillaan auttaa myös asiakkaita kestävissä valinnoissa? Palvelut, tuotteet ja yritysten toiminnot digitalisoituvat, mutta mitä näkökulmia tulisi huomioida, jotta uudet tuotteet tai toiminnot olisivat digitalisaatiosta huolimatta vastuullisia? Miten varmistetaan, että kerättyä dataa käytetään vastuullisella ja yksityisyyttä suojaavalla tavalla?

Mitä yritykset voivat tehdä

  1. Nosta data vastuullisuusagendalle. Jotta myös suomalaisyritykset saisivat datasta ja teknologian luomista mahdollisuuksista kilpailuetua kestävin keinoin, on sekä data sekä uudet teknologiat nostettava osaksi yritysten vastuullisuustyötä. Vuonna 2019 jo 94 % (Yritysvastuu 2019) yrityksistä kertoo panostavansa asiakastietojen ja asiakkaiden yksityisyyden suojaan osana vastuullisuustyötä, mutta GDPR:n mukanaan tuomat toimenpiteet ovat vasta jäävuoren huippu vastuullisesta datan- ja teknologian käytöstä. Murrosta ja tarvittavia toimenpiteitä on käsiteltävä kokonaisvaltaisemmin.
  2. Hyödynnä vastuullisuusammattilaisia. Yllä mainittuun analysointiin tarvitaan yritysvastuuasiantuntijoiden näkemyksiä ja kokemuksia sekä neuvonantoa. Pidä heidät mukana yrityksesi keskeisimmissä kehitysprosesseissa idean alkulähteistä projektin läpivientiin asti.
  3. Opi lisää, jaa tietoa ja verkostoidu. Datan ja teknologian tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet ovat useimmille uutta. Osallistu koulutuksiin ja verkostoidu oppeja jakaen muiden teeman parissa jo työskentelevien yritysten kanssa. Yhdessä tekemällä löydämme helpommin vastaukset useimpiin kysymyksiin, ja saamme mahdollisuuden profiloitua edelläkävijänä myös tällä saralla.

Vaikuttaminen poliittisesti ja politiikkaan

Madridin ilmastokokouksessa kävi selväksi, että monet yritykset ovat valmiimpia radikaaleihin tekoihin ilmaston vuoksi kuin valtiot. Silloin kun maapallo ja toki oma liiketoiminta täytyy pelastaa, yritykset ovat nopeampia ja joustavampia muutokseen kuin valtiot. Tämä ei ole yllätys esimerkiksi FIBSin 2018 tutkimuksen valossa; jo 60 % suurimmista yrityksistä kertoi, että he ottavat kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Edelmanin Trust Barometerin brändejä koskevan erikoisjulkaisun mukaan kuluttajat odottavat yrityksiltä kannanottoja, ja luottavat yrityksiin enemmän kuin valtioihin. Yrityksien kannattaakin osoittaa olevansa tämän luottamuksen arvoisia, sillä pelkkä puhe vastuullisuudesta ilman tekoja tai ristiriidassa olevat puheet ja teot eivät pidemmän päälle ole hyvää liiketoimintaa.

Mitä yritykset ja yritysjohtajat voivat tehdä

  1. Inseadin kiinnostavan artikkelin mukaan kannattaa toimia vahvasti erityisesti silloin kun ongelma vaikuttaa yrityksen tulokseen ja se rikkoo yrityksen perusarvoja. Tällöin viestin pitää olla kirkas ja perustua firman arvoihin, esimerkkinä tästä Microsoftin toimitusjohtaja Brad Smithin vastaus presidentti Trumpin maahanmuuttopolitiikkaan.
  2. Ilmastotoimet kuten sitoutuminen hiilineutraaliuteen 2035 ovat selvästi yllä mainitun määritelmän mukaisia. Ilmastonmuutoksen seuraukset erityisesti kehitysmaissa vaikuttavat rajusti ihmisoikeuksiin ja luonnonarvoihin. Jos ongelman ristiriita arvojen kanssa ei ole ilmeinen, tai vaikuta yrityksen kannattavuuteen, kannattaa hakea kohteita, jotka ovat olennaisia ja puhuttelevia omalle yritykselle ja työntekijöille.
  3. Kannattaa myös pitää huoli, että vaikuttamisviesti on johdonmukainen, ja että firman eri yksiköt puhuvat sisäisesti ja ulkoisille sidosryhmille samaa viestiä, esimerkiksi niin, että oma kestävän kehityksen strategia ja vastuullisuusraportti ja toimialajärjestön kautta tehty lobbaus EU:ssa tai eduskunnassa eivät ole totaalisesti ristiriidassa. Samoin vaikuttamiskeinojen pitää olla myös transparentteja ja eettisestikin tarkastelua kestäviä. Walk the talk on tässäkin voimakkain viesti.

Syrjimättömyys on työn tulevaisuutta

Yhteiskunnan hyvinvoinnin mittari on se, miten hyvin se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia jäseniään. Työllä on suuri merkitys osallisuuden kokemisessa, ja se myös suojaa köyhyydeltä ja tuo merkitystä elämään. Myös Suomen hallitusohjelmassa tavoitellaan sitä, että mahdollisimman moni suomalainen saataisiin integroitua työelämään.

Samaan aikaan Suomessa työikäisen väestön määrä on kääntynyt laskuun. Toisaalta meillä on myös paljon ihmisiä, jotka haluaisivat työskennellä, mutta jostain syystä sopivaa työtä ei ole löytynyt.

Suomella on useiden selvitysten mukaan (mm. Being Black in EU ; When the Name Matters: An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market) kyseenalainen kunnia olla yksi EU:n syrjivimmistä maista.

Esimerkiksi niillä ihmisillä, joiden sukunimi ei pääty -nen, on vaikeuksia päästä edes työhaastatteluihin. Niiden ihmisten joukosta, joilla on jonkinlainen vamma, vain kaksi prosenttia on palkkatöissä, vaikka potentiaalia riittäisi enempään. Rodullistetut, liikuntarajoitteiset ja kaikki jollain tavalla erilaiset kohtaavat esteitä työllistymiselle. Samaan aikaan työikäisten osuus väestöstä pienenee, ja esimerkiksi palvelualoilla kärsitään jo työvoimapulasta.

Mitä yritykset voivat tehdä

  1. Työn muotoilu ja anonyymi rekrytointi ovat keinoja ratkoa haasteita, mutta suurin muutos tarvitaan asenteisiin. Valmistaudu kohtaamaan ihmiset ihmisinä. Kouluta henkilökuntaa ymmärtämään monimuotoisuuden merkitys liiketoiminnan kannalta sekä kuinka piilossa olevia syrjiviä asenteita voi tunnistaa. Tulevaisuuden yrityksillä on tuhannen taalan paikka muovata sitä, miltä Suomen työmarkkinat näyttävät.
  2. Fiksut yritykset muokkaavat rekrytointikäytäntöjä ja työn tekemisen tapoja syrjimättömiksi – jo pienillä muutoksilla voi olla suuri merkitys!
  3. Panosta jatkuvaan koulutukseen – samalla varmistat, että myös tulevaisuudessa henkilökuntasi voi hyvin, ja yrityksellesi riittää osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. Syrjimätön työympäristö tekee hyvää kaikille, koska ihmislähtöisessä työkulttuurissa on helpompi tuoda esiin parastaan.

Kirjoittajat

Veera Iija, yritysvastuun asiantuntija, FIBS, veera.iija@fibsry.fi
Helena Kekki, johtaja, ohjelmat ja jäsenpalvelut, FIBS, helena.kekki@fibsry.fi
Angelina Kuokkanen, koordinaattori, ympäristövastuu, FIBS, angelina.kuokkanen@fibsry.fi
Mikko Routti, toimitusjohtaja, FIBS, mikko.routti@fibsry.fi

Jaa oma näkemyksesi vuoden 2020 vastuullisuustrendeistä somessa #yritysvastuutrendit2020

Ota trendit haltuun FIBSin tilaisuuksissa

Alla muutama poiminta FIBSin vuoden 2020 tilaisuuksista, lisää löydät verkkokalenteristamme.

 

 

 

Yritysvastuu
close