Yritysvastuun johtamiskäytännöt ja toimenpiteet: paljon on tehty, mutta vielä riittää petrattavaa

19 kesäkuuta 2019

Kuluneina viikkoina FIBSin blogeissa on paneuduttu Yritysvastuu 2019 -tutkimuksemme avaintuloksiin (löydät muut blogit tämän kirjoituksen lopusta).

Minä jatkan vielä aiheen parissa: missä yritysvastuussa mennään, kun katsotaan vastuullisuuden johtamiskäytäntöjä sekä käytännön toimenpiteitä? Tässä viisi huomiota vastuullisuuden tilasta Suomessa vuonna 2019.

(1) 60 % suomalaisista yrityksistä raportoi vastuullisuudesta vuonna 2019. Raportointi ei ole enää lisääntynyt vuodesta 2017. Vuoteen 2015 verrattuna raportoijien määrä on kuitenkin kasvanut, sillä tuolloin vastuullisuudesta raportoi 47 % yrityksistä. Yritysten koko vaikuttaa raportointiin: vain kolmannes niistä yrityksistä, joiden liikevaihto on alle 200 miljoonaa, raportoi vastuullisuudesta. Pörssiyrityksistä (n=48) 85 % taas julkaisee raportin.

(2) Reilu kolmannes (35 %) yrityksistä on tehnyt ihmisoikeuksia koskevan riskianalyysin ja due diligence -prosessin. Osuus tuntuu pieneltä, mutta kun tilannetta vertaa vuoteen 2015, on kehitystä kuitenkin tapahtunut. Tuolloin nimittäin vain 13 % yrityksistä oli arvioinut toimintansa ihmisoikeusriskejä. Ennen kevään eduskuntavaaleja #ykkösketjuun -kampanja peräänkuulutti Suomeen yritysvastuulainsäädäntöä, joka velvoittaisi yritykset ihmisoikeuksia koskevan huolellisuusvelvoitteeseen. Uuteen hallitusohjelmaan on tehty kirjaus lakia koskevasta selvityksestä. Tämän myötä ihmisoikeudet oletettavasti nousevat useamman yrityksen agendalle.

(3) Vaikka ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoite on vasta vähemmistön agendalla, muut ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset ovat suomalaisissa yrityksissä jo valtavirtaa. 93 % yrityksistä on tehnyt toimenpiteitä henkilöstön yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden tukemiseksi. Vuonna 2015 näihin oli panostanut ainoastaan hieman yli puolet (56 %) firmoista. Yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus eivät ole ainoastaan isojen yritysten asia, sillä pienemmistäkin yrityksistä (liikevaihto alle 200 miljoonaa euroa) 79 % on tehdyt yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta lisääviä toimia.

(4) Toimintaa ohjaava eettinen ohjeisto on neljällä viidestä, kun se kaksi vuotta sitten oli vain kahdella kolmesta ja vuonna 2015 vain reilulla puolella yrityksiä. Lähes kaikilla pörssiyrityksillä (94 %) ja kansainvälisten yritysten Suomen tytäryhtiöillä (92 %) on code of conduct, pienemmistä (liikevaihto alle 200 miljoonaa) sen sijaan vain reilulla kahdella kolmasosalla (68 %).

(5) 73 % yrityksistä sisällyttää vastuullisuuskriteerit hankintapäätöksiin. Luku on sama kuin vuonna. Kasvua on hieman vuodesta 2017, jolloin vastuullisuuden huomio hankinnoissa 67 % yrityksistä. Vaikka toivottavaan sataan prosenttiin on vielä matkaa, vuoteen 2015 verrattuna kehitys on kuitenkin ollut huimaa: tuolloin vain reilu kolmannes (35 %) firmoista sanoi ottaneensa yritysvastuukriteerit osaksi hankintapäätöksiä. Suuret yritykset (liikevaihto yli 200 miljoonaa euroa) huomioivat vastuullisuuden hankinnoissa pieniä useammin, mutta ero ei kuitenkaan ole niin suuri kuin esimerkiksi raportoinnin kohdalla: 82 % suurista ja 65 % pienemmistä sanoo sisällyttävänsä vastuullisuuskriteerit hankintapäätöksiin.

Tutkimustuloksemme paljastavat siis, että vastuullisuuden johtamiskäytännöt ja vastuullisuustoimet eivät enää lisäänny menneiden vuosien tahtiin.

Kehityksen hidastumista selittää se, että monessa asiassa ollaan jo pitkällä. Joillain osa-alueilla sen sijaan löytyy yhä petrattavaa. Toivottavasti kehitys ei siis pysähdy, vaan jatkuu hidastumisesta huolimatta!

Ulla Roiha
Päällikkö, FIBS
ulla.roiha@fibsry.fi

Lue myös:

YRITYSVASTUUTUTKIMUS
close