Mistä vastuullisessa liiketoiminnassa puhutaan vuonna 2019? Uuden vuoden trendit haltuun!

1 tammikuuta 2019

Taakse jäi vuosi, jonka aikana keskustelua herättivät erityisesti mikromuovit, IPCC:n ilmastoraportti, #metoo, #ykkösketjuun-kampanja sekä yritysaktivismi laajemminkin.

Olemme menneen vuoden aikana yhdessä saaneet paljon aikaan. Nyt on aika katsoa innokkaasti kohti uutta ja raikasta vuotta. Myös yritysvastuun saralla muutos on pysyvää. Kehitys kehittyy ja myös vastuullisuuden maali jatkaa matkaansa eteenpäin.

On kuitenkin tärkeää pitää maali mahdollisimman lähellä omassa näköpiirissä. Yritysten on jatkossakin oltava valppaita kyseenalaistamaan omaa toimintaansa ja huomioimaan muuttuvia odotuksia, jotta yritys suoriutuisi myös vastuullisuuden saralla parhaiden pelureiden joukkoon.

Tänä vuonna puhutaan näistä alle kootuista vastuullisuustrendeistä.

Yrityvastuuregulaatio ja yritysjohdon aktivismi ovat tulleet jäädäkseen 

Monet yritykset pohtivat suhdettaan kestävään kehitykseen ja sitä edistävään lainsäädäntöön, kuten EU:n ilmastotavoitteisiin ja ihmisoikeussäännöksiin. Edelläkävijäyritysten kannalta toimintaympäristön ennakoitavuus ja vastuullisten tuotteiden kilpailuetu on plussaa. Mutta missä menee raja ihmisten ja luonnon suojelemiseksi tarpeellisen ohjauksen ja yritystoimintaa vaikeuttavan byrokratian välillä? Ymmärtääkö EU-parlamentti liiketoimintaa riittävästi? Ei-taloudellisen tiedon pakollinen raportointi ei ainakaan Suomessa saanut yhtään yritystä konkurssiin, mutta saattoi sen sijaan auttaa yrityksiä ennakoimaan rantautuvaa ESG-sijoittamisen tsunamia.

SDG-tavoitteiden ymmärrys auttaa lainsäädäntö- ja sopimushankkeiden taustojen ymmärtämisessä ja niihin sopeutumisessa. Euroopan talous-ja sosiaalikomitean sanoin: ”smart mix of regulation and voluntary inititiatives” on tarpeen SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi.  Elinkeinoelämän perinteinen siilipuolustus uuden lainsäädännön vastustamiseksi ei riitä muuttuvassa maailmassa, vaan yhteisenä tavoitteena tulisi olla väistämättömän muutoksen ja paremman lainsäädännön tukeminen.

Monet jäsenyrityksemmekin ovat jo mukana vapaaehtoisissa sitoumuksissa, kuten omassa työelämän monimuotoisuus- ja syrjimättömyyssitoumuksessamme, jolla on vuoden vaihteessa jo yli 120 allekirjoittajaa. Monet ovat mukana myös tiukempien hiilipäästötavoitteiden vaatimisessa toimialalleen, ja mukana vaatimassa tiukempia ihmisoikeustoimia kaikilta toimijoilta. Nämä ovat esimerkkejä uudesta yritysjohdon aktivismista, joka on tullut jäädäkseen, ja jota näemme lisää vuonna 2019.

Suurennuslasilla fokus pieniin mutta kriittisiin vastuullisuusasioihin

Tyypillisesti yritysten olennaisuusanalyysit nostavat esille kourallisen asioita, joihin yrityksen vastuullisuuspanokset suunnataan. Vastuullisuusriskit kumpuavat kuitenkin enenevässä määrin asioista, jotka eivät nouse esille olennaisuusanalyyseissä.

Yrityksen oman tai erityisesti arvoketjuissa olevan tuotantolaitoksen luomat uhat paikalliselle biodiversiteetille saattavat vaikuttaa isossa kuvassa mitättömiltä, mutta niiden huomioimatta jättäminen saattaa aiheuttaa peruuttamattomia ja laajalle leviäviä vaikutuksia sekä paikallisyhteisöille että ympäristölle. Samalla tavalla yksittäisten toimittajan työntekijöiden kaltoinkohtelu saattaa aiheuttaa ostajalle miljoonissa euroissa mitattavan maineriskin, vaikka 99% arvoketjun työntekijöistä nauttisi säällisistä työoloista. Valokuvamainen tarkastelu toimitusketjujen varrella ei useinkaan tuo esiin näitä pieniä mutta potentiaalisilta vaikutuksiltaan merkittäviä riskejä.

Vuonna 2019 on siis aika kohdistaa huomio volyymistä ja isoista linjoista pieniin mutta kriittisiin vastuullisuusasioihin. Suurennuslasimaisesti tarkasteltaessa huomio tulisi kiinnittää asioiden vaikuttavuuteen – kaikissa yrityksen arvoketjun osissa.

Ympäristövastuu muuttuu pakollisesta puuhastelusta strategiseksi

Harva yritys on missään vaiheessa huvikseen toiminut ympäristön kannalta vastuullisesti; sen on usein nähty joko hyödyttävän brändiä tai vähentävän riskejä, jotka molemmat osiltaan heijastuvat tulokseen positiivisesti. Yritysten suhde ympäristöön on kuitenkin viime aikoina muuttunut radikaalisti esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen ja IPCC:n raportin seurauksena, ja syystäkin.

Ympäristön muuttuessa epävakaisemmaksi palveluiden saatavuus hankaloituu samalla kun poliittinen ympäristö muuttuu rajoittavammaksi ja tiukemmaksi. Aiemmin voitiin olettaa, että ympäristön tarjoamat palvelut olivat vakaita ja helposti saatavilla. Tämän muuttuessa ympäristön merkitys riskitekijänä ja mahdollisuutena kasvaa. Useat globaalit korporaatiot ovat tämän jo sisäistäneet ja nostaneet ympäristövastuun strategian ytimeen: ympäristö nähdään yritykselle olennaisena pääomana siinä missä muu pääoma, ja se joka sitä parhaiten hallinnoi voittaa pitkällä tähtäimellä.

Työ muuttuu, mutta mikä on yrityksen vastuu murroksessa?

Työn murroksesta maalaillaan erilaisia skenaarioita, mutta käytännössä tulevaisuuden ennustaminen on erittäin hankalaa. Todennäköistä kuitenkin on, että työelämä muuttuu jatkossakin. Tällä kertaa muutosta vauhdittavat entistä enemmän erilaiset digitaaliset ratkaisut, kuten automatisaatio, robotisaatio ja tekoäly. Yleisesti ennakoidaan, että likaiset, raskaat tai toistoa vaativat työtehtävät ovat helposti automatisoitavissa, ja Suomessakin on jo nähty esimerkiksi taloushallintoa hoitavia robotteja.

Yritysvastuun näkökulmasta työn tekemisen muutos linkittyy erityisesti ihmisoikeuksiin: yrityksillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia ja tehdä parhaansa, jotta niiden toiminnasta ei koidu negatiivisia ihmisoikeusvaikutuksia edes tuotantoketjujen varrella, missä väärinkäytösten riskit ovat usein suurimmat. Tulevaisuudessa kysytään esimerkiksi sitä, minkälainen vastuu yrityksillä on automatisaation takia työpaikkansa menettävien ihmisten toimeentulosta tai uudelleenkouluttamisesta erityisesti maissa, joissa sosiaaliturva ei takaa toimeentuloa työttömyyden aikana. Minkä verran on kohtuullista odottaa yksittäiseltä yritykseltä? Toisaalta rutiinitehtävien automatisointi tekee tilaa entistä merkityksellisemmälle työlle. Miten varmistetaan, että työntekijöiden osaaminen on ajan tasalla, ja resurssit ovat hyödyksi siellä, missä niitä eniten tarvitaan?

FIBSin visiossa suomalaisyritykset ovat kestävän liiketoiminnan edistäjiä maailmassa. Ne tuottavat maailman kysytyimpiä kestävää kehitystä tukevia innovaatioita, hallitsevat riskejänsä tehokkaasti vastuullisen toimintakulttuurin ansiosta ja tekevät uraauurtavaa yhteistyötä niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Tehtävänämme onkin vauhdittaa kestävän liiketoiminnan kasvua tukemalla jäsentemme kehitystyötä. Vuoden 2019 tilaisuutemme on suunniteltu trendit huomioonottaen. Tutustu vuoden 2019 jäsenpalveluihimme ja tuleviin tilaisuuksiimme verkkokalenterimme kautta ja ilmoittaudu mukaan.

Tehdään parempia yrityksiä yhdessä.

Vastuullista vuotta 2019 toivottaen,

ANNA LEMSTRÖM
HELENA KEKKI
MIKKO ROUTTI
RIIKKA LEPPÄNEN

Yritysvastuu
close