Yhteisen hyvän tulevaisuus – Nämä 3 yritysvastuun trendiä viitoittavat jokaisen suomalaisyrityksen päätöksentekoa tulevina vuosina

18 tammikuuta 2021

Ylistetyssä Hyvän historia -teoksessaan historioitsija ja kirjailija Rutger Bregman todistelee lukuisin esimerkein, että ihmiset haluavat tehdä muille hyvää eivätkä ole niin itsekkäitä kuin monesti kuvitellaan.

Saman positiivisen näkökulman päälle rakentuu myös yritysvastuun tulevaisuus: yritys ei ole lähtökohtaisesti itsekäs tai paha.

Useimmat yritykset, niiden omistajat ja työntekijät, haluavat ensisijaisesti saada aikaan kestävää liiketoimintaa ja yhteiskunnallista hyvää. Toki poikkeuksiakin on ja siksi on tärkeää, että lainsäätäjät kaikkialla maailmassa takaavat yrityksille yhtäläiset mahdollisuudet menestyä kestävien toimintatapojen kautta.

Yrityksissä ollaan jo hyvin tietoisia siitä, että kaupallinen menestys ja vastuullisuus eivät ole toisiaan poissulkevia.

Ihmiskunnan hyvinvointi on kehittynyt viimeisten vuosikymmenien aikana monella mittarilla. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuus on nykyisin alle 10 % maailman väestöstä (vs. >40 % vuonna 1980), lapsikuolleisuus on alle 4 % (vs. >18 % vuonna 1960) ja elinajanodote on noussut yli 5,5 vuodella vuodesta 2000.

Kaikki kehityssuunnat maapallolla eivät kuitenkaan ole olleet positiivisia: eläinpopulaatiot ovat pienentyneet 60 % vuodesta 1970 ja ilmakehän CO2-pitoisuudet nousseet samassa ajassa lähes 30 %. Myös tuloerot ovat kasvaneet useimmissa kansantalouksissa ja yhteiskunnallinen polarisaatio on huolestuttavasti lisääntynyt.

Vaikka vallitseva talousjärjestelmä on tuonut mukanaan ennennäkemättömän paljon positiivista kehitystä, maapallomme ja hyvinvointimme ei kauan kestä nykymenoa. Järjestelmän on siksi pikaisesti uudistuttava ja näin on onneksi hyvää vauhtia tapahtumassakin. Talousjärjestelmäämme on päivitettävä palkitsemaan todellisen yhteiskunnallisen arvon luontia ja hyvinvoinnin lisäämistä.

Yrityksissä ollaan jo hyvin tietoisia siitä, että kaupallinen menestys ja vastuullisuus eivät ole toisiaan poissulkevia, sen sijaan vastuullisuus nähdään tulevaisuuden kaupallisen menestyksen edellytyksenä ja kilpailuetuna. Yhteiskunta hyötyy ympäristö- tai hyvinvointihaasteiden ratkaisemisessa yrityksille luontaisesta innovatiivisuudesta ja uusien keinojen nopeasta levittämisestä. Uusia rahoitusinstrumentteja ja taloudellisia kannustimia kaivataan kuitenkin vielä kipeästi (vrt. Suomen strateginen kiertotalousohjelma).

Nämä kolme yritysvastuun trendiä viitoittavat jokaisen suomalaisyrityksen päätöksentekoa tulevina vuosina

FIBSin analyysin perusteella suomalaisyritysten kannalta keskeisiä yritysvastuutrendejä tulevina vuosina ovat:

  1. Vastuullisuuden sisällöt monipuolistuvat ja syvenevät entisestään
  2. Tarve yhteismitallisuuteen ja vaikuttavuuden todentamiseen kasvaa
  3. Yhteistyö ja kumppanuudet ratkaisevat menestyksen

Seuraavassa katsaus trendien syihin ja seurauksiin.

1. Vastuullisuuden sisällöt monipuolistuvat ja syvenevät

Tulevaisuudessa vastuullisuus on yhä olennaisempi osa yritysten ydinliiketoimintaa. Toiminnan fokus siirtyy edelleen riskien hallinnasta mahdollisuuksiin sekä vastuullisen liiketoiminnan positiivisiin vaikutuksiin niin oman toiminnan kannattavuuden kuin yhteiskunnan ja ympäristön kannalta katsottuna. Sosiaalinen vastuu on noussut painoarvoltaan ympäristövastuun ja hyvän hallintotavan rinnalle, mikä laventaa yritysten vastuullisuustoimenpiteiden kirjoa entisestään.

Sosiaalisen vastuun kysymyksistä varsinkin ihmisoikeudet (erityisesti tuotantoketjuissa) tulee olemaan lähivuosina yritysjohdon agendalla. Yhä useammat yritykset raportoivat ihmisoikeuksien edistämiseksi tekemistään toimista. Etenkin useat suuret yritykset ovat jo tehneet ensimmäisen version ihmisoikeuksien riskikartoituksesta ja miettivät nyt, miten ihmisoikeusarviointi ja huolellisuusvelvoite integroidaan osaksi yrityksen toimintaa.

Myös monimuotoisuus on nousi etenkin viime vuoden aikana uudella tavalla yritysten tietoisuuteen Black Lives Matter -liikkeen myötä. Suomessa julkiseen keskusteluun nousivat myös palkkaerot, piilevien ennakkoluulojen vaikutukset työelämässä ja anonyymi rekrytointi. Monella yrityksellä on toimintapolitiikat jo mietittyinä monimuotoisuuden osalta, ja esimerkiksi FIBSin monimuotoisuussitoumuksen allekirjoittaneet yritykset ovat aktiivisesti viemässä periaatepäätöksiään käytäntöön, mutta monet yritykset ovat tässä työssä vasta ajatuksen asteella.

Ympäristökysymykset kokonaisuudessaan ovat yritysten vastuullisuusagendan kärjessä jatkossakin: maapallon kantokyvyn rajat ovat ylittymässä, ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden toteutuminen vaatii koko elinkeinoelämältä pikaisia toimia.

Yksittäisistä ympäristöteemoista biodiversiteetti sai viime vuonna runsaasti huomiota yritystenkin keskuudessa monien kansainvälisten aloitteiden ansiosta (esim. Taskforce on Nature-related Financial Disclosures ja STB for Nature). Luonnon monimuotoisuuden suojelu tulee olemaan keskeinen teema myös tulevina vuosina.

Metsäsektorin lisäksi biodiversiteetti alkaa näkyä myös muiden toimialojen kestävän kehityksen toimintaohjelmissa (esim. teknologiateollisuus), ja yritysvastuun edelläkävijäyritykset, kuten S-ryhmä, ovat jo lähteneet kehittämään biodiversiteettikarttojaan. Tämän lisäksi useat suomalaisetkin yritykset ovat allekirjoittaneet FIBSin yhteistyökumppanin Business for Naturen Call to Action -aloitteen luonnon puolesta.

Nämä kehityssuunnat mahdollistavat käytännön työn aloittamisen vuonna 2021 yritysten omien luontoon liittyvien riippuvuussuhteiden ja vaikutusten arvioinnin sekä tavoitteiden asettamisen kautta.

2. Tarve yhteismitallisuuteen ja vaikuttavuuden todentamiseen kasvaa

Suomalaiset yritykset ovat jo sisäistäneet vastuullisuuden merkityksen ja arvopohjan hyvin. Eettiset ohjeet tai hyvän hallinnon periaatteet ovat käytössä lähes kaikilla suuryrityksillä. Käytännön vastuullisuustekoja, isoja ja pieniä, tehdään yhä enemmän, mutta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden todentaminen ja sen huomioiminen arvonluonnissa on vielä alkuvaiheissa.

Tämä johtuu osin käytössä olevien taloudellisten indikaattorien hallitsevuudesta, joilla on rajansa sekä kapean sisällön että tarkasteltavan aikajänteen takia. Tai kuten kansainvälinen yritysvastuuverkosto WBCSD (World Business Council for Sustainable Development) totesi viime marraskuussa julkaistussa katsauksessaan: ”Taloudellinen voitto ei ole tämän päivän kapitalismissa luotettava yhteiskunnallisten vaikutusten indikaattori, koska liian monet yhteiskunnan ja ympäristön kulut ja hyödyt jäävät taloudellisissa laskelmissa huomioimatta”.

Uskomme, että tulevaisuudessa ympäristö- ja inhimillisten vaikutusten arviointi ovat olennainen osa yritysten ydinliiketoimintaa, ja niitä tullaan kohtelemaan ulkoisvaikutusten sijaan ”sisäisvaikutuksina”. Yritysten keskinäinen vertailu edellyttää kuitenkin yhteismitallisuutta. Siitä olemme vastuulliskysymysten osalta vielä kaukana, vaikka esimerkiksi keskeisten kansainvälisten raportointiorganisaatioiden aiesopimus raportointistandardien yhdistämisestä  antoikin positiivisia merkkejä tulevasta.

Erilaisten raportointistandardien takia moni yritys joutuu ratkomaan, minkä standardin mukaan ja miten kannattaisi raportoida, jotta vastaisi rahoittajien ja muiden sidosryhmien odotuksiin. Yritysvastuuraportoinnin lainsäädännöllistyminen tullee helpottamaan sekä yritysten työtä että raporttien vertailtavuutta yritysten ja eri toimenpiteiden välillä.

Raportoinnin yhteismitallisuuden tarve nousee esiin myös kun ilmasto- ja biodiversiteettikriisiin etsitään yhteisiä ja toisiaan tukevia ratkaisuja, ja kysyntä luontoon pohjautuville ratkaisuille, kuten ekosysteemeihin pohjautuvaan adaptaatioon, kasvaa. Yhteismitallisuuden haasteista kertoo (hiili)kompensaatiomenetelmien vaikuttavuuden ympärillä käytävä keskustelu: monen organisaation ilmastonmuutoksen hillinnän toimet nojaavat kompensaatioon, mutta eri kompensaatiomenetelmien vaikuttavuuden todentaminen on yhteisten pelisääntöjen puuttuessa hankalaa.

Uudet vaikuttavuuteen nojaavat rahoitusmuodot, kuten vaikuttavuussijoittaminen, tulevat merkittävästi lisääntymään ja nostavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden taloudellisen riskin ja ROI (Return on Investment) -tunnuslukujen rinnalle.

Sijoittajat haastavat yrityksiä kehittämään vaikuttavuuden arviointia ja tavoitteellisuutta: vaikuttavuus syntyy suhteessa ratkaistavaan haasteeseen ja siihen sidottuihin tavoitteisiin, ja edellyttää siksi vahvaa strategista ajattelua. Myös vaikuttavuuden aikajänne muuttaa ajattelua: kun todellista vaikuttavuutta tavoitellaan, strategiakauden ja Outlook-kalenterinäkymän tulisi ulottua ainakin 10 vuoden päähän, ei vain seuraavaan viikkoon tai kuukauteen. Tarvitsemme kuitenkin matkan varrelle väliaikatarkistuksia, mittareita ja indikaattoreita kuvaamaan suuntaa.

Uusien teknologioiden rooli vastuullisuuden varmistamisessa nyt ja tulevaisuudessa on ratkaiseva. Hiljattain on havahduttu lohkoketjujen hyödyntämisen arvoon osana sosiaalista vaikuttavuutta. Teknologialla on potentiaalia tuoda lisää läpinäkyvyyttä ja luottamusta vastuullisuutta vaativiin prosesseihin. Lohkoketjuteknologiaa voidaan hyödyntää myös sosiaalisissa innovaatioissa, kuten julkisten prosessien läpinäkyvyydessä, julkisten tietojen hallinnoimisessa tai demokraattiseen päätöksentekoon osallistumisessa.

3. Yhteistyö ja kumppanuudet ratkaisevat menestyksen

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti uudenvuodenpuheessaan ottamaan oppia koronapandemian hoidosta myös taistelussa toista suurta uhkaa, ilmastonmuutosta, vastaan. Niinistön viesti on tärkeä: uusien, monimutkaisia yhteiskunnallisia haasteita ratkovien toimintamallien rakentaminen vaatii luottamusta ja rakentavaa dialogia elinkeinoelämän ja valtiovallan välillä. Tässä meillä on Suomessa vielä paljon parannettavaa, mutta uskomme, että isojen yhteiskunnallisten haasteiden ratkomisessa kaivattua ja presidentinkin peräänkuuluttamaa yhteistyön asennetta löytyy.

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunnan malli ja arvopohja ovat suomalaisyrityksille hyvä pohja toimia edelläkävijöinä yritysten keskinäisessä ja julkisen sektorin kanssa tehtävässä yhteistyössä, mutta selkeitä taloudellisia kannustimia vielä puuttuu. Esimerkiksi Business Finlandin käynnistämä uusi haastekilpailu on kiinnostava tapa tukea yritysten välistä yhteistyötä ja auttaa globaalisti toimivia yrityksiä toimimaan erikokoisten yritysten ja muiden toimijoiden muodostamien ekosysteemien vetureina.

Yhdeksi monimutkaiseksi vastuullisuushaasteeksi on tunnistettu reilu data. Data yhtenä maailman arvokkaimpana liiketoiminnan raaka-aineena ei voi jäädä yritysvastuun ulkopuolelle, eikä datavastuullista liiketoimintaa synny ilman aktiivista dialogia sidosryhmien kanssa. Edelläkävijäyritykset hyödyntävätkin dataa vastuullisesti ja älykkäästi saavuttaen samalla kilpailuetua sekä itselleen että sidosryhmilleen. Konkreettinen esimerkki vastuullisesta tiedon hallinnasta on OP Ryhmän tietotilinpäätös, jossa avataan yhtiön asiakkaille ja sidosryhmille vastuullista ja turvallista tietojen käsittelyä ja hyödyntämistä koskevat keskeiset periaatteet ja käytännöt.

FIBS ja Sitra määrittelivät reilun datatalouden pelisääntöjä edelläkävijäyritysten kanssa viime vuonna toteutetussa  Data osaksi yritysvastuuta -työpajasarjassa. Työpajasarja synnytti myös julkaisun, joka tarjoaa näkökulmia ja ehdotuksia vastuullisen datan käytön edistämiseksi.

Lopuksi

Olemme vahvasti sitä mieltä, että aikamme suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen ei onnistu ilman yritysten innovatiivisuutta ja toimivien markkinoiden hyödyntämistä.

Vastuullisuuden sisältöjen laajentuessa ja muuttuessa tarve yritysvastuun ammattilaisille, kokonaisuuksien ymmärtäjille, yksityiskohtien taitajille, vastuullisuusosaamisen kehittäjille ja uusien liiketoimintamallien muovaajille kasvaa.

FIBS on sitoutunut tukemaan yritysten osaamisen ja osaajien kasvua. Haluamme, että suomalaiset yritykset ovat jatkossakin kestävän liiketoiminnan edelläkävijöitä maailmassa, ja kykenevät ratkomaan kaikkein haastavimpia paikallisia ja maailmanlaajuisia yhteiskunnallisia haasteita yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Kirjoittajat:

Veera Iija, asiantuntija, yritysvastuu, FIBS
Helena Kekki, johtaja, jäsenpalvelut ja ohjelmat, FIBS
Miira Kokkonen, tapahtumatuottaja, FIBS
Angelina Kuokkanen, koordinaattori, ympäristövastuu, FIBS
Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, FIBS

Yritysvastuu Trendit
close