Vastuullisuuden pitää olla liiketoiminnan ja päätöksenteon ytimessä

10 tammikuuta 2022

Vastuullisuus on jo monen suomalaisen yrityksen agendalla, mutta silti tehtävää riittää. Kysyimme Pauligin ja Valmetin vastuullisuusjohtajilta sekä Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajalta, mitä he ajattelevat FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksen keskeisistä tuloksista ja yritysvastuun tulevaisuuden näkymistä Suomessa.

Joulukuussa julkaistun FIBSin Yritysvastuu 2021 -tutkimuksen mukaan suomalaisten yritysten vastuullisuustoiminta on entistä strategisempaa, tavoitteellisempaa ja organisoidumpaa.

Kyseessä on selkeä muutos. Se on huomattavissa myös Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreessa pk-sektorin vastuullisuusbarometrissa.

”Vastuullisuudesta on tullut Suomessa yritystoiminnan ja talouden ydintä. Erikokoisilla yrityksillä on erinomaiset lähtökohdat hyödyntää vastuullisuutta, kun ne kilpailevat osaavasta työvoimasta sekä haluavat päästä kiinni toimitusketjuihin ja kasvattaa omaa markkina-arvoaan. Myös rahoitusmarkkinat edellyttävät yrityksiltä näyttöä vastuullisuudesta ja siksi vastuullisuuteen panostaminen on yrityksille todella tärkeää”, kommentoi EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Kaikesta tästä huolimatta vastuullisuuden liiketoiminnallisia mahdollisuuksia ei osata edelleenkään täysin tunnistaa. Kestävä kehitys on myös harvemmin lähtökohtana uusien palveluiden ja tuotteiden kehitystyössä.

Yritysvastuu 2021 -tutkimuksessa käsiteltiin laajasti eri vastuullisuusteemoja, kuten biodiversiteettiä, ihmisoikeuskysymyksiä, vastuullisuutta tuotekehityksessä sekä vastuullisuusammattilaisten roolia yritysten päätöksenteossa.

Biodiversiteetti on tulevaisuuden suuri vastuullisuusteema

Yksi keskeinen tutkimustulos oli, että biodiversiteetti on suomalaisille yrityksille vähiten olennainen vastuullisuusteema, vaikka kiihtyvä luontokato on ilmaston lämpenemisen ohella maailmanlaajuinen kriisi, joka vaikuttaa erityisesti elintarviketeollisuuteen.

“Rehellisyyden nimissä on sanottava, että biodiversiteetti ei ole meidänkään vastuullisuusstrategiassa omana teemanaan, vaan osa kokonaisuutta. Se on tärkeä osa esimerkiksi kahvin viljelyä, ja tulevaisuudessa se varmasti nousee myös isommaksi omaksi kokonaisuudeksi vastuullisuusstrategiassa,” Paulig Oy:n vastuullisuus- ja yhteiskuntajohtaja Lea Rankinen kommentoi.

Erityisesti kahveistaan tunnettu elintarvikealan yritys Paulig tekee jo nyt vastuullisia valintoja, jotka vaikuttavat välillisesti biodiversiteettiin. Esimerkiksi viime vuonna Paulig linjasi yritykselle uudet ilmastotavoitteet. Yritys keskittyy toiminnassaan myös kitkemään elintarvikealan jättimäistä ongelmaa: ruokahävikkiä.

“Työ biodiversiteetin hyväksi näkyy tällä hetkellä ennaltaehkäisevinä toimina”, Rankinen sanoo.

Kahvin viljelyllä on vaikutusta biodiversiteettiin, minkä vuoksi ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää.

“Se näkyy esimerkiksi siinä, että panostamme ilmastonmuutoksen torjuntaan ja autamme viljelijöitä parantamaan tuottavuutta, jotta uusia alueita ei jouduta ottamaan viljelykäyttöön ja metsäkatoa ei pääse tapahtumaan.”

Rankinen näkee, että tulevaisuudessa biodiversiteetille tullaan linjaamaan omat tavoitteet ja kansainväliset viitekehykset, kuten ilmastollekin.

“Ilmasto on globaali kysymys, mutta biodiversiteetti on myös lokaali kysymys, minkä vuoksi tarvitaan enemmän paikallisia arviointeja.”

Rankisen mielestä nyt tärkeää suomalaisyrityksille on ymmärrys asioiden yhteyksistä: mitä biodiversiteetti oman liiketoiminnan kannalta tarkoittaa ja mitä sen hyväksi voisi tehdä jo nyt?

Vastuullisuusjohtajat nousevat mukaan johtoryhmien pöytiin

Tutkimuksessa selvisi myös, että jo valtaosassa suomalaisyrityksiä on vastuullisuusammattilaisia. Heidän asemapaikkansa on osan kohdalla vaihtunut viestintäyksiköistä yritysvastuun sekä operatiivisen ja talousjohdon yksiköihin. Johtoryhmän jäsenenä vastuullisuudesta vastaavia on kuitenkin vain edelleen harvoissa yrityksissä.

Tutkimuksessa selvisi myös, että jo valtaosassa suomalaisyrityksiä on vastuullisuusammattilaisia. Heidän asemapaikkansa on osan kohdalla vaihtunut viestintäyksiköistä yritysvastuun sekä operatiivisen ja talousjohdon yksiköihin. Johtoryhmän jäsenenä vastuullisuudesta vastaavia on kuitenkin vain edelleen harvoissa yrityksissä.

“Vastuullisuusjohtajat tulevat nousemaan talousjohtajien ja henkilöstöjohtajien rinnalle. Olemme uusi ammattikunta, joka kasvaa ja on tullut jäädäkseen. Viimeisen kahden vuoden aikana kestävän kehityksen saralla on tapahtunut valtava muutos, joka on pysyvä asia, ei trendi”, Lea Rankinen sanoo.

Rankisen mielestä vastuullisuusammattilaisia tarvitaan lisää päättäviin pöytiin – etenkin strategisiin keskusteluihin. Hän toivoo, että tehtäviin nostettaisiin ihmisiä yritysten sisältä.

“Omasta kokemuksestani tiedän, että ihminen, joka on ollut organisaatiossa monessa eri tehtävässä, tuntee todella hyvin liiketoiminnan sekä sen, kuinka asioita integroidaan tekemiseen luontevasti.”

Myös yrityksen johtajan näkemyksellä on edelleen suurta painoarvoa.

“Jos toimitusjohtaja ajattelee, että vastuullisuuden täytyy olla liiketoiminnan ytimessä, silloin se yleensä myös nousee sinne.”

Vastuullisten valintojen pitäisi ohjata vahvemmin kehitystyötä

Entistä harvempi yritys hyödyntää tutkimuksen mukaan vastuullisuutta innovaatioiden ja kehitystyön lähteenä.

Valmet Oyj on maailman johtava teknologian, automaation ja palveluiden toimittaja ja kehittäjä sellu-, paperi- ja energiateollisuudelle. Yrityksessä tilanne on toinen: kestävä kehitys on vahvasti tuotekehityksen ytimessä.

“Valmetin uuden ilmasto-ohjelman yhtenä päätavoitteena on mahdollistaa sellu- ja paperiteollisuuden asiakkaillemme hiilineutraali tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Tätä kautta CO2- päästövähennykset, energia-, vesi, -raaka-aine ja kemikaalitehokkuus uivat kaikkeen tekemiseemme”, Valmet Oyj:n kestävän kehityksen johtaja Laura Puustjärvi sanoo.

“Tämän lisäksi tuotekehitysprosessiin on määritelty portteja, joiden läpi päästäkseen on täytettävä tietyt mittarit, myös ympäristötehokkuuden ja päästöjen osalta”, Puustjärvi jatkaa.

Valmet Oyj:llä on takana jo 220 vuoden historia. Puustjärven mukaan kestävä kehitys on ollut yrityksen DNA:ssa alkumetreiltä saakka.

“Ennen kuin on edes puhuttiin kestävästä kehityksestä, Valmetissa kehitettiin teknologian energia-, vesi, -raaka-aine ja kemikaalitehokkuutta, sillä nämä elementit ovat vaikuttaneet asiakkaiden kustannusrakenteeseen voimakkaasti.”

Miten yritykset voisivat ottaa loikan seuraavalle tasolle ja tehdä vastuullisuudesta myös vahvan osan tuotekehitystä ja innovointia? Puustjärven mukaan avain on integroiminen nykyiseen tekemiseen.

“Vain harvoin kannattaa rakentaa erillinen prosessi. Kun integroi olemassa oleviin prosesseihin, menee asia parhaiten sisään bisnekseen.”

Puustjärvi kehottaa ensin purkamaan koko tuotekehityksen prosessin auki: mitä osioita siihen kuuluu, mitä mittareita on käytössä ja mitä tavoitteita on asetettu. Sen jälkeen voi valita yritykselle olennaisimmat, uudet kestävään kehitykseen liittyvät tavoitteet sekä niitä tukevat mittarit.

“Yhtiössä tulisi määritellä, mitkä ovat tuotteiden ja palveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset ja mitä niille voi tuotekehitysprosessissa tehdä”, Puustjärvi sanoo.

Koko tuotantoketjun sitouttaminen vastuullisuuteen on kestävyyslaji

Yksi keskeinen tutkimustulos oli myös se, että liikekumppaneiden ja alihankkijoiden sitouttaminen vastuullisuuteen on yrityksille nyt selvästi haastavampaa kuin vuonna 2019.

Laura Puustjärvi arvelee, että haastavuus johtuu markkinaympäristön pirstaloitumisesta ja toimittajakentän laajentumisesta.

“Ainakin Valmetin näkökulmasta asia on näin. Ennen meillä oli 15 000 alihankkijaa ympäri maailmaa, nyt niitä on lähes tuplamäärä. Kun alihankkijoita on yli 50:ssä eri maassa, se tarkoittaa sitä, että meidän tulee ottaa ostoprosessissamme huomioon eri maiden lainsäädäntö ja liiketoimintaperiaatteet sekä yleinen kestävän kehityksen maturiteettitaso. Arvioimme alihankkijoita riskiluokituksella perustuen siihen, mistä maasta ostamme ja mitä”, Puustjärvi sanoo.

Toiseksi syyksi Puustjärvi nostaa sen, että kestävän kehityksen teemoja on enemmän ja ne ovat nousseet merkittävämpään rooliin kuin aiempina vuosina. Myös läpinäkyvyys ja sidosryhmien yhtiöille asettama vaativuustaso on noussut.

“Nyt tunnemme paremmin yhtiöiden roolin ja vaikutukset sekä sen, mitkä ovat yhtiön kannalta olennaisia kestävän kehityksen teemoja. Pystymme näkemään datan avulla tuotantoketjuissa pidemmälle ja ymmärtämään kokonaisuutta, mutta emme ehkä vielä hallitsemaan sitä täysin. Muutos voi viedä aikaa, mutta onneksi avuksi luodaan jatkuvasti uusia käytäntöjä.”

Haluatko tutustua tarkemmin Yritysvastuu 2021 -tutkimusraporttiin? FIBSin jäsenet voivat ladata raportin käyttöönsä täällä (luo käyttäjätunnus täällä) ja median edustajat voivat tilata raportin osoitteella tarja.laakkonen@fibsry.fi.

YRITYSVASTUUTUTKIMUS
close