Vastuullisuuden merkitys kasvaa koronakriisin myötä

13 toukokuuta 2020

Ymmärrys koronakriisin luonteesta on sen ensimmäisen aallon edetessä lisääntynyt. Taloutta on alettu vähitellen avata. Näyttää kuitenkin siltä, etteivät vanhat lääkkeet riitä.

Kotimainen kysyntä kärsii, ja eristäytyminen maksaa Suomelle Keskuskauppakamarin mukaan 1,2 miljardia euroa viikossa. Toisaalta kriisi on saanut aikaan digiloikan: Kaupan liiton tutkimuksen mukaan jo runsas viidesosa suomalaisista kuluttajista on kokeillut ruoan verkkokauppaa kriisin aikana. Tämä on ilmastonkin kannalta hyvä asia ja tukee myös uusia investointeja kotimaiseen teknologiaan ja työpaikkoihin.

Yrityksille korona-ajan alun pikatehtävänä oli varmistaa oman henkilöstön ja asiakkaiden terveys ja turvallisuus rajoituksissa. Monet yritykset ovat myös antaneet osaamistaan ja rahallista apua suoraan kiireellisiin tarpeisiin, kuten terveydenhoitohenkilökunnan matkustamiseen ja tietoliikenneyhteyksiin. Uudistumistyö jatkuu – miten nykyistä liiketoimintaa jatketaan ja luodaan innovaatioita, kun rajoituksia puretaan?

Vaikuttavinta sekä yrityksen että yhteiskunnan kannalta on se, mitä tehdään oman ydintoiminnan kautta; on myös brändien kannalta tehokasta, että jokainen tekee mitä parhaiten osaa.

Esimerkiksi kiinteistönomistajien ja vuokranantajien vuokrajoustot vähensivät turhaa talouden tuhoa. Samoin pankkien pidemmät luottojen lyhennysajat kuluttajille ja pienyrityksille estävät tätä. Samoin on autettu tarjoamalla teknologia- ja dataratkaisuja, kuten Elisan liikkumisdataa HUS:ille, sekä Terveystalo etävastaanottoja koskevaa avointa teknistä dataa. Teollisuus ja kauppa voivat jopa aikaistaa tuotetilauksia ja niiden maksuja. Vastuullisuutta on tukea pitkäaikaisia toimittajia ylläpitämällä suhteita vaikeuksissakin. Luonnollisesti koronarokotteen kehittäminen ja jakelu olisivat jättipotti sekä koko maailmalle, sen keksivälle yritykselle sekä tiede-ekosysteemille.

Miten uudistaa taloutta ja yrityksiä?

Olemme nauttineet globaalimarkkinoiden eduista sekä vapaasta liikkuvuudesta. Vastuullisuuden merkitystä sekä kansalaisten että poliittisten päättäjien mielissä koronakriisi ei vähennä vaan vahvistaa, koska muistamme nyt perustarpeiden merkityksen; on oltava puhdasta energiaa sekä ruokaa.

Tämä kriisi on myös mahdollisuus, koska nyt ymmärretään, että ilmastonmuutos, luonnonvarojen väärinkäyttö ja kehittyvien maiden huonot olot luovat uusia vastaavia kriisejä. Ei ole mahdollista, että suorat ja epäsuorat kustannukset jäisivät taloudessa ja politiikassa vain yhteiskunnan maksettaviksi ulkoisvaikutuksina, kuten talousvaikuttaja Ilkka Herlin totesi Helsingin Sanomissa (12.5.2020). Ilmastonmuutoksen lisäksi luonnon monimuotoisuuden suojelun arvo ymmärretään nyt paremmin, linkittyväthän molemmat maailman ruokaturvaan ja terveyteen.

Koronakriisi vahvistaa vastuullisuuden merkitystä sekä kansalaisten että poliittisten päättäjien mielissä.

Monet yritysten toimet koronan vaikutusten ehkäisemiseksi korostavat yritysvastuun perusajatusta siitä, että liiketoiminnan tarkoitus ei ole pelkästään voiton tuottaminen, vaan myös ympäröivän yhteiskunnan pysyvyyden ja hyvinvoinnin tukeminen. Yritys ei voi hyvin, jos sen asiakkaat, työntekijät, kumppanit ja näiden perheet eivät voi Suomessa ja maailmalla hyvin.

Vastuullisuus on edelleen tärkeää myös monenlaisille asiakkaille. Esimerkiksi kuluttajien negatiivinen reaktio mediassa epäeettisiksi nostettuihin tuotteisiin on nopea, ja tutkimusten mukaan kolme neljästä kuluttajasta haluaa elintarvikkeista vastuullisuustietoa.

Kotimaisuus ja lähellä tuotetut tuotteet ovat nyt megatrendi sekä Suomessa että maailmalla. Myös yritysten hankinnoissa vastuullisuus on ollut tärkeää; FIBSin 2018 toteuttaman tutkimuksen mukaan 73 prosenttia suurista yrityksistä käytti vastuullisuutta hankintakriteerinä, eikä ole syytä uskoa sen painoarvon romahtamiseen. Julkisissa hankinnoissa, joiden kokonaisvolyymi Suomessa on 35 miljardia euroa, vastuullisuustavoitteita tarkennetaan muun muassa 2019 hallitusohjelman mukaisesti.

Finanssiala arvioi kaikessa rahoitustoiminnassa ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset muiden liikeriskien joukossa. Sama koskee julkisia rahoittajia kuten Finnveraa. EU:n vihreän kehityksen ohjelman periaatteet näkyvät jo nyt sekä EU:n politiikkatyössä että ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevassa tuki- tai lainsäädäntöohjelmassa. On tunnettava oma, toimittajien ja kumppanien vastuullisuusprofiili, muuten rahoitusta ei löydy tai se on kallista. Esimerkiksi työturvallisuus- tai ympäristöasioissa kritisoitu toimittaja voi olla punainen lippu rahoittajalle.

Vastuullisuuteen panostavat yritykset toipuvat pitkän aikavälin tutkimusten mukaan kriiseistä keskimäärin nopeammin ja vähemmillä vahingoilla. Koronakriisi vahvistaa myös käsitystä, että vain taloudellisesti kestävä yritys voi toimia vastuullisesti.

Kriisin jälkeen myös suunnannäyttäjiä ja sparraajia tarvitaan enemmän kuin koskaan. Nyt meidän on ajateltava enemmän sitä, minkälaisen Suomen ja millaisia yrityksiä jätämme tuleville sukupolville.

Mikko Routti
Toimitusjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi

Blogi on julkaistu alunperin Kaupan liiton verkkosivuilla 13.5.2020

Lue myös:

Yritysvastuu korona
close