Meillä on ollut kiinnostavat kaksi päivää helmikuun alussa: ensin jätimme lausuntomme vihreiden rahoitustuotteiden luokittelusta eduskunnassa, ja seuraavana päivänä meillä oli mahdollisuus olla mukana kommentaattorina liikepankki SEB:n isännöimässä tilaisuudessa, jossa teemana oli tammikuussa julkaistu ilmastonmuutoksen raportointiohjeistusta käsittelevä EU komission TEG-ryhmän (Technical Expert Group on Sustainable Finance) raportti.
EU komissio julkaisi 8 maaliskuuta 2018 kestävän kasvun rahoittamista koskevan eli ns. vihreän rahoituksen toimenpidesuunnitelman, jonka taustavoimana toimi myös komissaari Jyrki Katainen. Kansainvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n lokakuussa 2018 julkaisema erittäin huolestuttava ilmastoraportti pani vauhtia suunnitelman toteuttamiseen, ja sen sisältä onkin julkistettu eri osa-alueita koskevia raportteja.
Kesäkuussa 2018 komission perustaman jäsenvaltioiden kestävän rahoituksen TEG-asiantuntijatyöryhmän neljästä kohteesta erityisen kiinnostava on suomalaisiakin yrityksiä koskeva yritysten vastuullisuusraportoinnin kehittäminen ilmaston osalta ottamalla huomioon mm. TCFD-ohjeistuksen (Task Force on Climate-related Financial Disclosure). Hanke linkittyy EU:n ei-taloudellisen tiedon direktiivin ei-sitoviin raportointiohjeisiin, joista komission on tarkoitus julkistaa uutta ohjeistusta kesäkuussa 2019. Ajoitusta on jonkin verran kritisoitu siitä, että ohjeistusta muutetaan ennen kuin sen käytöstä on kokemuksia; toisaalta IPCC-raportin ulostulo on niin maailmaa mullistava pelikentän muutos sekä yrityksille että sijoittajille, että ohjeiden pikaista muutosta voidaan puolustaa.
Toinen TEG-ryhmän kiinnostava kohde on kestävien sijoitusten luokittelu eli taksonomia ja siitä viime toukokuussa annettu EU:n asetusehdotus, jolla laadittaisiin kriteeristö sille, millaiset sijoituskohteet olisivat ”vihreitä” eli toteuttaisivat ympäristön kannalta kestävää toimintaa. On odotettavissa, että asetusta käsitellään Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Asian tärkeyttä Suomen talouden ja luonnon kannalta lisää se, että asetusehdotus sisältää ensimmäisen kerran EU:n kestävän metsänhoidon ja -käytön määritelmän.
Olen FIBSin edustajana kommentoinut varsin positiivisesti koko pakettia eduskunnan talousvaliokunnassa viimeksi nyt helmikuussa 2019. Olemme iloisia siitä, että Suomi on nostanut esiin, että myös luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen pitää ottaa huomioon osana sijoituskohteiden vihreyttä koskevaa luokitusjärjestelmää. Olemme kuitenkin eri mieltä siitä, että se tehtäisiin seuraavassa ”aallossa”. Muussa tapauksessa on mahdollista, että ilmastonmuutoksen hillinnän tai sopeutumisen osalta vihreäksi luokiteltu rahoitustuote onkin luonnon monimuotoisuuden osalta erittäin haitallinen. Tämä syö tuotteiden uskottavuutta ja haluttavuutta sekä kansalaisten että yhteiskunnan kannalta, ja voi kääntyä koko hankkeen tavoitteita vastaan.
Lisäksi koko vastuullisuuden ja ESG-sijoittamisen hengessä sosiaalisen vastuullisuuden minimikriteerit, erityisesti ihmisoikeuksien kunnioittaminen, pitää olla sisäänrakennettuna järjestelmän mekanismeihin. Uskomme, että julkisen ja yksityisen sektorin EU-tason ja kansalliset asiantuntijaorganisaatiot pystyvät yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa luomaan avoimen prosessin kautta riittävän laadukkaat ja monipuoliset kriteerit.
Mikko Routti
Toimitusjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi
