Maailmalle pakkohoitoa?

29 tammikuuta 2020

Kestävään kehitykseen ja yritysvastuuseen liittyvän regulaation tarve kasvaa ja ja kehittyy niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Kunnianhimoisten kestävyys- ja vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttää monilla alueilla lainsäädännöllisiä toimia. Muun muassa hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan lämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen on vielä mahdollista, mutta päästöt on käännettävä jyrkkään laskuun pian. Tämä edellyttää globaaleja ja EU:n toimia sekä kotimaista lainsäädäntöä.

Sama koskee Suomessa luonnon monimuotoisuuden romahduksen pysäyttämistä, ja luonnonsuojelulakia uudistetaankin juuri. Hallitusohjelman mukaan myös yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevan lainsäädännön tarvetta selvitetään. Yritysten pakollista vastuullisuusraportointia on laajennettu kirjanpitolain muutoksella, ja EU selvittää juuri parhaillaan onko lisämuutoksille tarvetta. Myös henkilötietojen suojan osalta sääntelytyö ei päättynyt GDPR-säännöstöihin. Lainsäädännön ja yritysvastuun rajapinnassa tapahtuu nyt siis paljon.

31 % yritysjohtajista pitää kotimaista lainsäädäntöä tärkeimpänä vaihtoehtona globaalien haasteiden osalta

Yritykset ovat perinteisesti suhtautuneet varovaisesti yritysvastuuta koskevaan lainsäädäntöön. Davosin kokouksessa 2020 julkaistun PwC:n barometrin mukaan liiallinen regulaatio oli globaaliyritysten kohdalla suurempi huoli kuin ilmasto. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. FIBSin vuoden 2019 yritysvastuututkimuksen mukaan suomalaista yritysjohtajista 31 % piti kotimaista lainsäädäntöä tärkeimpänä vaihtoehtona globaalien haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuskysymysten osalta, ja jopa tärkeämpänä kuin kansainväliset sopimukset tai toimialasitoumukset. Suurin kannatus kotimaiselle lainsäädännölle oli pienempien yritysten sekä toimitusjohtajien piirissä. Suuremmat yritykset sen sijaan näkivät kansainväliset sopimukset merkittävämpänä kuin vain kotimaisen regulaation.

Lainsäädäntö on siis tärkeä ja sen kehitystä pitää seurata. Toinen asiaan liittyvä kysymys on ennakollinen lainsäädäntöön vaikuttaminen eli lobbaus. Perinteisesti yritykset ovat vaikuttaneet usein edunvalvonnan ja toimialajärjestöjen kautta etukäteen. Myös tämän osalta EU:lla on ollut suunniteltua regulaatiota mm. lobbarirekisterin muodossa riittävän läpinäkyvyyden toteuttamiseksi. Tämä koskisi toki myös kansalaisjärjestöjä ja muita vaikuttajia. Yritysjohdon yhteiskunnallista vaikuttamista on pidetty uutena asiana, mutta jo FIBSin vuoden 2018 tutkimuksen mukaan 61 % suomalaisista yrityksistä oli ottanut kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Tämä on osa samaa ilmiötä, jossa yhteiskunnalliset kysymykset ovat nousseet vahvemmin myös yritysten agendalle.

Osakeyhtiöoikeudessa yritysjohdon velvollisuuksien tulkinnassa yritysvastuu on jo merkittävä näkökulma.

Yritysvastuu ja kestävä kehitys on nähty hiukan pehmeänä ja epämääräisenä alueena perinteisen kovan juridiikan näkökulmasta. Tämä on kuitenkin muuttumassa ja esimerkiksi osakeyhtiöoikeudessa yritysjohdon velvollisuuksien tulkinnassa yritysvastuu on jo merkittävä näkökulma. Merkkinä tästä oli esimerkiksi asianajaliiton Defensor Legisin 100-vuotisjuhlajulkaisun asiaa koskeva kirjoitussarja.

Miksi yritysten kannattaa seurata toimialalleen tärkeää lainsäädäntöä? Toki siksi, että se luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja toisaalta rajoittaa toiminnan edellytyksiä. Regulaation muutosten ennakollinen seuranta auttaa yrityksiä myös reagoimaan ja myös vaikuttamaan tuleviin muutoksiin tarjoten mahdollisuuden profiloitua yritysvastuun edelläkävijänä.

Näistä syistä käynnistämme 31.1.2020 yhdessä Partnerimme asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen kanssa uuden Tapetilla-webinaarisarjan, jonka avulla kaikki jäsenemme ja muut kutsun saaneet voivat seurata mitä tällä alueella tapahtuu. Tervetuloa seuraamaan lähetystä.

Mikko Routti
Toimitusjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi

Yritysvastuu
close