Koronan fyysinen ja henkinen vaikutus tuntuu nyt Suomessa. Uusimaa on eristetty muusta maasta, ja samoja toimia on nähty jo useissa maissa Kiinasta ja Italiasta lähtien. Tunnemme kaikki sosiaalisen kanssakäymisen romahtamisen vaikutukset, vaikka sähköiset välineet mahdollistavatkin osan toimistotyöstä ja some-maailmaan osallistumisen.
Vaikutukset talouselämään tuntuivat ensimmäisenä kansainvälisessä kaupassa, ja sen jälkeen täydellisenä kotimaisen palvelutalouden jäätymisenä. Suurimmat vaikutukset lomautuksineen ovat vasta kuitenkin tulossa. Suomi ja sen talouselämä eivät ole moneen vuoteen entisellään, ja sama koskee globaalia taloutta. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvion mukaan jo 25 miljoonaa ihmistä on menettänyt työnsä ja luku kasvaa.
Työllisyys ja luottamus lähikuukausien prioriteettina
Sekä yrityksissä että julkisella sektorilla johdon ensisijainen tehtävä on varmistaa välittömästi henkilöstön turvallisuus ja liiketoiminnan talous ja jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Tämä on nähty kaikissa kriiseissä. Miten tämä vaikuttaa lyhyen ja pitkän aikavälin kestävyyshaasteiden ratkaisuun?
Talous ja työllistäminen ovat keskeinen reunaehto myös ympäristötoimenpiteissä.
Monissa akateemisissa tutkimuksissa on nähty, että talous ja työllistäminen ovat keskeinen reunaehto myös ympäristötoimenpiteissä. Hiilivapaata energiatuotantoa ei voi rakentaa ilman riittävää investointibudjettia. Samoin nyt nähdään kansalaisten ilmastonmuutokseen sopeutumisessa keskeistä olevan sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Toivottavasti fokus lyhyen tähtäimen selviämiseen ei aiheuta lyhytnäköisyyttä, jolloin päätöksissä ja toimitusketjuissa vain hinta ratkaisee, eikä jakseta panostaa vastuullisiin innovaatioihin kuten energiatehokkuuteen öljyn hinnan romahdettua.
Mitä yritykset voivat tehdä?
Yritysten rooli Suomessa maailmassa on edelleen vahvemmin kuin koskaan yhteiskunnallisella agendalla. Näitä ovat lyhyellä tähtäimellä huolenpito työntekijöistä ja toimittajista, erityisesti pk-sektorin sopimuskumppaneista.
Kaikki yritykset voivat pohtia mitä osaamista niiltä löytyy yhteiskunnan tukemiseen.
Kaikki yritykset voivat pohtia mitä osaamista niiltä löytyy yhteiskunnan tukemiseen. Tuhannen taalan paikka on toki lääketeollisuudella koronan ehkäisyn ja hoidon lääkkeissä. Hyviä esimerkkejä on jo nähty mm. teknologiasektorilla ohjelmien ilmaiskäytön avaamisena ja etätyön mahdollistajana, sekä pankkisektorilla sekä yritysten että kansalaisten lyhennysvapauden tarjoamisessa.
Pettymyksenä voidaan pitää sitä, että kriiseissä yleensä tärkeä vakuutussektori ei ole vielä onnistunut kehittämään talouden turvatuotteita, jotka toimisivat tällaisessa tositilanteessa vakuutuksenottajien tarpeiden mukaisesti. Myös julkisen sektorin sekä kansalaisjärjestöjen työn tuki on tärkeää.
Julkisen vallan ja tieteen merkitys kasvaa
Valtiot ovat ottaneet pääroolin kriisissä terveysviranomaisten ja lääketieteen tutkijoiden tuella. Tämä on hyvä signaali tiedepohjaisten ratkaisujen ja tieteeseen luottamisen kannalta. Koronatilanteen valitettava sivuvaikutus on kuitenkin EU:n yhteisten ratkaisujen merkityksen väheneminen ja kansallisvaltioiden linnoittautuminen puolustamaan alueittensa asukkaita ja näiden turvallisuutta. Kuitenkin sekä koronan että ilmastonmuutoksen osalta kaikki ovat todennäköisesti valmiita yhteisiin toimiin tehokkaiden ratkaisujen löytymiseksi.
Yritysvastuun ammattilaisten rooli
FIBS ja sen verkostoissa olevat vastuullisuuden ammattilaiset voivat olla suurella päivittäisellä roolilla tukemassa jokapäiväistä liiketoimintaa koronaan sopeutumisessa.
Yritysvastuun välineiden ja ajattelun avulla löytyy koko yrityksen yhteinen kieli ja moraalinen kompassi.
Nyt on poikkeuksellisen monta tilannetta, jossa pitää valita monen hyvän tai huonon vaihtoehdon välillä, usein syntyy myös ristiriitatilanteita. Yritysvastuun välineiden ja ajattelun avulla löytyy koko yrityksen yhteinen kieli ja moraalinen kompassi, joita voidaan soveltaa johdonmukaisesti. Tämä koskee mm. lomautustilanteita ja irtisanomisia, alihankintaa ja investointeja
Erityisen suuri rooli vastuullisuudella on jälleenrakennuksessa silloin kun Suomen ja maailman talouselämää ja yhteiskuntaa rakennetaan uudeksi kriisin jälkeen. Ratkaisun etsiminen ilmastonmuutokseen ja luontopääoman köyhtymiseen ja niiden aiheuttamiin sosiaalisiin muutoksiin on kriittistä.
Ylimmän johdon signaali ja esimerkki on tässäkin ratkaisevan tärkeää: Mitkä arvot ja asiat ovat oikeasti tärkeitä? Miten toimitaan alihankkijoiden kanssa: katkaistaanko liikesuhteet heti vai odotetaanko myrskyn laantumista?
Mikko Routti
Toimitusjohtaja, FIBS
mikko.routti@fibsry.fi
