Caruna & liiketoimintaprosessit pähkinänkuoressa
Caruna huolehtii sähkönjakelusta sekä ylläpitää, kunnostaa ja rakentaa säävarmaa sähköverkkoa yli 670 000 asiakkaalleen Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomessa, Joensuussa, Koillismaalla sekä Satakunnassa. Yli puolet Carunan sähköverkosta on säältä suojassa olevaa maakaapeliverkkoa, ja kaikkiaan yli 70 prosenttia Carunan asiakkaista on säävarman sähköverkon piirissä. Verkon toimintaa valvotaan ympäri vuorokauden, jotta asiakkaille voidaan taata mahdollisimman häiriötön sähkönsaanti kaikissa olosuhteissa.
Carunan riippuvuudet luontopääomasta
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt ja tulvat haastavat sähkönjakelua. Ilmastonmuutos ja poliittinen vaatimus entistä varmemmasta sähkönjakelusta ohjaavat Carunan investointeja maakaapelointiin ja ilmajohtoverkon uusimiseen.
Energiantuotannon ja kulutuksen sijainnit, määrät ja tasaisuus vaikuttavat sähköverkon kehittämiseen. Hajautetun tuotannon lisääntyessä sähköverkon rooli tuotannon ja kulutuksen yhdistävänä toimijana muuttuu, kun asiakas voi toimia sekä kuluttajana että tuottajana.
Teknisten materiaalivaatimusten ohessa Caruna määrittelee verkkomateriaalien turvallisuutta, ympäristövaatimuksia koskevat vaatimukset, jotka niiden tulee täyttää.
Kuntien, maanomistajien ja muiden sidosryhmien maankäyttöä koskevat tarpeet ja vaatimukset sekä luontopääoma sovitetaan yhteen sähkönjakelua koskevien velvoitteiden kanssa. Maankäytön reunaehdot selvitetään suunnitteluvaiheessa, viranomaisilta haetaan vaadittavat luvat ja maanomistajien kanssa solmitaan maankäyttösopimukset.
Carunalla on 290 omaa työntekijää ja noin 2 000 ulkoista toimijaa. Kaikkien on ymmärrettävä toimintansa vaikutukset luontopääomaan ja osattava toimia luontopääomaa tukevalla tavalla. Ympäristön ja sidosryhmien tarpeet ja vaatimukset otetaan huomioon työmenetelmiä ja toimenpideaikatauluja suunniteltaessa, esimerkiksi lintukohteissa raivaamista rajoitetaan pesintäajan ulkopuolelle.
Sähköverkkoliiketoiminta on luonnollinen monopoli, koska rinnakkaisten sähkönjakeluverkkojen rakentaminen ja ylläpito ei ole taloudellisesti järkevää. Lainsäädäntö asettaa puitteet liiketoiminnalle. Nyky-yhteiskunta on erittäin riippuvainen sähköstä, joten sähkönjakelulle on asetettu haastavat toimitusvarmuusvaatimukset. Lainsäädäntö myös rajoittaa liiketoimintaamme, ja toistaiseksi emme voi harjoittaa esimerkiksi energiavarastointia tai hajautettua energiantuotantoa koskevaa liiketoimintaa.
Carunan vaikutukset luontopääomaan
Noin puolet sähköverkkoinvestoinneista on materiaalihankintoja, jotka kuluttavat luonnonvaroja. Materiaalien tuottamiseen käytetään vuosittain mm. tuhansia tonneja alumiinia ja terästä sekä satoja tonneja mineraaliöljyä.
Caruna pyrkii toiminnallaan vahvistamaan myönteisiä vaikutuksiaan maankäyttöön ja ehkäisemään haitallisia vaikutuksia. Maakaapeloinnin myötä vapautetaan maata muuhun käyttöön ja maisema muuttuu, kun ilmajohdot puretaan. Toisaalta johtokatujen poistuessa vähenevät myös tietyt Suomessa uhanalaiset niitty-ympäristöt, ja perhosten ja muiden niittyeliöiden elinalue hupenee.
Ilmastonmuutos vaikuttaa Carunan toimintaan merkittävästi, mutta myös Carunan toiminnalla on ilmastovaikutuksia. Hiilijalanjälkemme aiheutuu pääasiassa kenttätoimintoihin liittyvistä työkoneista ja liikkumisesta sekä verkkomateriaaleista. Lisäksi vaikutamme asiakkaiden ja muun yhteiskunnan hiilikädenjälkeen muun muassa tuottamalla mittaustietoa asiakkaan sähkönkulutuksesta, vapauttamalla maata metsien hiilinieluiksi sekä mahdollistamalla kysyntäjoustopalvelut ja vaivattoman uusiutuvan energiantuotannon liittymisen sähköverkkoon. Ostamme hiilivapaata energiaa kompensoimaan sähköverkon energiahäviöitä.
Toiminnastamme aiheutuvat päästöt ympäristöön ovat vähäisiä. Pyrimme estämään ne ennalta sekä reitti- ja rakennevalinnoilla että kunnossapidolla. Investointien myötä ulkoisista olosuhteista aiheutuvat verkkomateriaalien rikkoutumiset vähenevät ja muuntajien alla olevat öljynkeruualtaat estävät öljyn valumisen ympäristöön vikatilanteessa. Vanhanmallisten pylväsmuuntajien rikkoutuessa maaperä puhdistetaan ja toimenpiteiden riittävyys varmistetaan maaperänäyttein.
Sähköverkkoa uudistettaessa puramme käytöstä poistuvaa sähköverkkoa. Valtaosa purettavasta sähköverkosta päätyy uudelleen kiertoon useimmiten raaka-aineena tai energiana.
Työmaat siistitään toimenpiteiden jälkeen. Periaatteena on, että työnjäljet ennallistetaan vähintään yhtä siistiksi kuin ennen työn aloittamista.
Lisätietoja
Piia Häkkinen, HSE-päällikkö, Caruna
piia.hakkinen@caruna.fi
Kirjoitus on osa FIBSin Luontopääomatarinat-juttusarjaa, jossa vuoden 2018 Luontopääomavalmennukseen osallistuneet 10 yritystä kertovat omin sanoin koulutuksen aikana saamistaan oivalluksista sekä uusista luontopääomakäytännöistään ja -ratkaisuistaan. Lue myös muut sarjan kirjoitukset:
- Puupylväistä tekoälyyn – Telian yhteys ekosysteemipalveluihin tarkentui FIBSin valmennuksessa
- Sitowise: Kiertotalous vastaamassa ympäristöhaasteisiin
- Luontopääoman kehittäminen tuo mahdollisuuksia Fiskars Groupille ja yhteisöille
- Keva vastuullisena toimijana
- Elektroniikkaromun keräämistä ja lentomatkustuksen minimointia – Fujitsun ympäristövastuu Suomessa
- Maa- ja metsätalous ovat vastuullista yhteistyötä luonnon kanssa
- Oriola syvensi käsitystään yritystoiminnan suhteesta biodiversiteettiin ja ekosysteemipalveluihin
FIBS on järjestänyt ympäristöministeriön tuella jäsenyrityksilleen valmennusta luontopääoman aihepiireistä vuodesta 2014 alkaen. Valmennuksen on suorittanut yhteensä jo 50 merkittävää suomalaisyritystä, jotka ovat kokeneet valmennuksen erittäin hyödylliseksi. Valmennuksen laaja vaikuttavuus on huomioitu myös kansainvälisesti.
