Ruka: pitkäjänteistä kestävyyden suojelua

Rukakeskus on pitkään rakentanut kestävän matkailun brändiä. Kestävyys houkuttelee erityisesti ulkomaalaisia turisteja hiihtokeskuksiin Rukalle ja Pyhälle. Nyt koko Kuusamon brändi on uhattuna, sillä paikkakunnalle aiotaan avata useita kaivoksia. Rukakeskus on ottanut suurimpana paikallisena matkailuyrityksenä vahvan roolin ja alkanut julkisesti vastustaa kaivosteollisuuden saapumista alueelle. Rukan tavoitteena on suojella brändiään ja koota alueen muutkin yrittäjät toimintaan. Rukalla uskotaan, että järkiargumentteihin ja tutkimuksiin vedoten voidaan osoittaa päättäjille, että kaivostoiminnan kieltäminen on bisneksen ja koko Kuusamon yhteinen etu.

Koillismaalla sijaitsevasta Kuusamosta on kasvanut kansainvälinen luontokaupunki, jossa on 160 matkailuyrittäjää ja 6 900 mökinomistajaa. Alueen suurimman yrityksen, Rukakeskuksen liikevaihto on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana 2-4 prosentin vuosivauhtia.

Samaan aikaan Rukakeskus on rakentanut kestävän matkailun imagoa – konkreettisten toimien kautta. Ympäristötyö lähti liikkeelle 2000-luvun alussa kun kanadalainen kestävään ympäristösuunnitteluun erikoistunut Ecosign teki Rukalle ja Pyhälle kokonaisvaltaisen Masterplanin, joka perustui kestävän matkailukeskuksen rakentamiseen. 2007 Rukakeskus työsti lisäksi oman ympäristöohjelman, jota on siitä lähtien toteutettu pala palalta. "Ensin keskityttiin kierrätykseen, sitten alueen siisteyteen ja energiatehokkuuteen ja lopulta koko hiilijalanjälkeen", kertoo Rukakeskus Oy:n ja Pyhätunturi Oy:n toimitusjohtaja Miia Porkkala.

"Askel kerrallaan kohti todellista kestävyyttä"

Nyt Rukan ja Pyhän hiihtokeskukset kertovat olevansa Skandinavian ympäristöystävällisimpiä. Pyhästä on tehty koko pohjoismaiden ainoa hiilineutraali hiihtokeskus, eikä Rukakaan ole siitä kaukana. Keskuksissa käytetään vain päästötöntä vesisähköä, kiinteistöjen lämmitys hoidetaan puuhakkeella tuotetulla kaukolämmöllä ja Pyhän rinnepolttoaineiden päästöt kompensoidaan. Hiihtokeskusten hiilipäästöt ovat vähentyneet 80 % ympäristöohjelman aloittamisesta. Porkkala on työstä ylpeä. "Tätä ei voi tehdä viherpesuna tai vasemmalla kädellä vaan on edettävä askel kerrallaan kohti todellista kestävyyttä."

Kestävyydestä on Porkkalan mukaan kasvanut myös selkeä kilpailuetu. "Kuusamon ja Rukan imago on tavattoman arvokas. Imago on rakentunut vuosikymmenten työllä ja sen uskottavuus on rakentunut matkailijoiden ja asiakkaiden kokemusten kautta. Kestävyys on tärkeä osa tätä imagoa. Kun mietit Rukaa ja Kuusamoa, mietit puhdasta luontoa ja rauhaa. Sitä meidän on rakennettava ja osattava kestävästi myydä."

Nyt tuo kilpailuetu on kuitenkin Porkkalan mukaan uhattuna. Rukan, Kitkajoen ja Oulangan kansallispuiston ympäristöön, eli Kuusamon matkailun keskeisille alueille, on nimittäin tullut viime vuosina lukuisia kaivosvarauksia. Esimerkiksi australialainen Dragon Mining -yhtiön Polar Mining -kaivosyhtiö ja kanadalaisen First Quantum Mineralsin suomalainen tytäryhtiö Kevitsa Mining ovat ilmoittaneet haluavansa avata uraania ja kultaa louhivan kaivoksen alueelle.

Tätä Ruka ei voi katsoa sivusta. "Ruka ja Kuusamon matkailu myy mielikuvaa. Puhdasta luontoa ja rauhaa", toteaa Porkkala. Kaivostoimintaan väistämättä liittyvien ympäristöriskien saaminen nollatoleranssiin ei ole Porkkalan mukaan käytännössä mahdollista. "Ympäristöriskien toteutuessa matkailualueen sisällä meidän tärkein taseomaisuutemme eli imago on mennyttä – siinä emme häviä vain me, vaan koko Kuusamo."

Kaivosyhtiöiden arvioiden mukaan nyt suunniteltu kaivos synnyttäisi Kuusamoon 60–90 uutta työpaikkaa 5-10 vuodeksi. Saman verran kuitenkin katoaisi Porkkalan mielestä helposti yksin matkailuteollisuudesta vuoteen 2020 mennessä, jos kaivokset käynnistettäisiin. "Ylläksellä ja Levillä tehdyn tutkimuksen mukaan kansainvälisistä asiakkaista 50 prosenttia vaihtaa maisemaa, jos kaivostoiminta käynnistyy lomakohteen naapurissa." Porkkalan mukaan tulevaisuuden kasvupotentiaali on Kuusamossakin pääosin ulkomaalaisten turistien varassa, joiden päämotiivina on Suomen luonto ja Lapin eksotiikka. Lisäksi tonttien ja mökkien hinnat putoaisivat kysynnän vähentyessä ja matkailuinvestoinnit hiipuisivat toimintaympäristöriskin kasvaessa kohtuuttomaksi.

Maltillinen vastustaja

Ruka on tehnyt vaikuttamistyötään viemällä viestiään paikallishallintoon ja päättäjille. Edistäessään asiaansa Ruka on pyrkinyt erottautumaan maltillisena, vaikuttamistyötään järkiargumenteilla perustelevana toimijana. "Tavoitteena ei ole vastustaa kaikkia kaivoksia, vaan vain kaivoksia, jotka kilpailevat samasta tilasta perinteisten elinkeinojen kanssa." "Matkailulla ja kaivostoiminnalla on mahdollisuus löytää toimintaedellytykset toimia rinnakkain, mutta sisäkkäin niiden toimintaa on mahdoton toteuttaa ilman matkailulle aiheutuvia kohtuuttomia imagoriskejä", painottaa Porkkala.

Bisnes perinteen jatkajana

Rukalla nähdään, että matkailun, poro- ja kalatalouden, luonnonmarjatuotannon sekä kaivosteollisuuden välillä on peruuttamaton ristiriita. Tämä tarkoittaa Porkkalan mukaan, että kaivosten pitkän aikavälin vaikutuksia olisi punnittava alueella yhdessä. "Kriisien aikana meidän on huomattava, että olemme toisistamme riippuvaisia", toteaa Porkkala. Alueen luontoon toimintansa perustavat elinkeinot ovatkin kokoontumassa yhteen muodostaakseen yhteisen julkilausuman tulevaisuuden toimintaedellytystensä puolesta. "Matkailun, kalastuksen ja paliskuntien intressit yhdistyvät nyt, sillä ne kaikki perustuvat jatkuvuuteen. Bisnestä voi tehdä tästä ikuisuuteen, jos asiat hoitaa oikein." Nousevat matkailutrendit vahvistavat Porkkalan mielestä perinteisen paikallistalouden ja matkailun välisiä suhteita entisestään. "Lähiruokaa mennään syömään muualle, jos Rukalla vieressä jyryttää kaivos."

Ruka yhdessä muiden matkailuyrittäjien kanssa vastustaa Kuusamon matkailualueen muuttumista kaivosteollisuuden alueeksi, sekä suojellakseen markkinoita ja kilpailuetuaan että vastatakseen paikallisten ja asiakkaiden odotuksiin. "Saamme enenevässä määrin yhteydenottoja mökkiläisiltä, matkailijoilta ja pienemmiltä yrityksiltä, jotka toivovat, että puhuisimme heidänkin puolestaan."

Poikkeuksellista Rukakeskuksen strategiassa on riskien hallinnan laajentaminen omasta tuotantoketjusta koko yrityksen ekosysteemiin. "Haluamme puolustaa Kuusamon kaupungin 125 v. juhlassaan antamaa ympäristöjulistusta, jossa tavoitteena on säilyttää Kuusamo luontokaupunkina myös tuleville sukupolville. Näin toimien varmistamme myös oman kilpailuetumme ja tulevaisuutemme", päättää Porkkala.

Mitä yritys tekee kestävästi? Rukakeskus kerää alueen elinkeinoelämää yhteen vastustaakseen kaivosten saapumista Kuusamoon kaivostoiminnasta luonnolle aiheutuvien negatiivisten vaikutusten vuoksi.
Miksi yritys tekee niin? Rukalle kysymys on luonnon ja oman brändin suojelusta. Ruka on rakentunut luonnonläheiselle imagolle perustuvaa brändiä pitkään.
Miten kestävyys kanavoituu voitoksi? Tekemällä selvityksiä kaivostoiminnan vaikutuksista Kuusamon tulevaisuuteen ja toimimalla perinteisten elinkeinojen äänenä.

Liikevaihto: Liikevaihto 16,2 miljoonaa euroa
Voitto: 11 %
Toimiala ja toimipaikat: Matkailu ja urheilu Kuusamossa
Henkilöstö: 162
Omistus: Perheomistus
Kestävyyshuippu: Pitkän aikavälin riskienhallintatyö
Vastuu kestävyydestä organisaatiossa: Johto
Vastuullisuusraportointi: Ei – tiedottaa ympäristöohjelman tavoitteista ja edistymisestä verkkosivuillaan.
Haastateltava: Toimitusjohtaja Miia Porkkala